Praatit

Äkkihoppu

Soon nyt käänähtänny näin (julkaistu 1.10.2011)

Niin soon rakhaat ystävät, että non tehneet uuen lain, kaikessa viissauhessaan. Sehän kuulkaa tarkottaa sitä, että soon meilä äkkihopuila ja muila yksin yrittäjillä uuen suunan haku. Se se alkaa saihraanhoitopiiri isännöihmään tätä hommaa ja tehän tiättä, että soon kylmää kyytiä meile rivateile elikkä yksityisile. Net ei haluhneet ottaa meitä fölhjyyn, ko net aloit suunitelheen uutta konseptia, vaikka met kuinka pyysimä ja halusimma myötä.

Niitten saihraanhoitopiiriläisten käsikassarat elikkä konsultit on olheet Roaniemen kaupungista ja jostaki helikopterista. Net on sitten kaikessa viisaueshaan kirjottanheet sepustukset ja laittanheet nimensä alle. Net vetoavat lakhiin. Lakihan on miten se luethaan. Suomi ja maailma on täynä huonoja, toimimattomia lakeja, mutta minkäs tehet, pieni ihminen. Eelinen hallitus, jossa nolit nämä Kako ja Kepu vallassa, tehit meitä yrittäjiä syrjivän lain. Kyllä molen ihmetelly, ihmettelemästä päästyänni, että juuri nämät veijarit, ei olis uskonu. Met, äkkihoppulaiset, olema omasta mielestämme hoitanheet asiat jopa erinomasesti, vaikka itte sanonki, mutta sei tässä tilantheessa kuulkaa auta yhtään mithään. Net halvaavat keksiä polkupyörän uuesti.

Mitenkhään se uusi isäntä aikoo hoitaa käytännön asiat? Misthään se saapi työntekijät? Ossavakhaan net kohteesseen, häässä olevan tykö? Mithään se tullee kunnile makshaan, nouseekhaan kustanukset sata vai kolme sattaa rosenttia? Mie ymmärän hyvin, että son ihmisillä monia kysymyksiä asian tiimoilta. Ainahan se joku hoitaa nämä hommat, ei sota yhtä miestä kaipaa, sanothaan. Mutta tosiasiahan soon, että pieni ihminen son, joka tästä kärsii.

Pahaltahan se tuntuu, ko koko elämän työ mitätöihään melkein yhessä yössä. Hunteeranu olen, että miksi mie ennää kunnioitasin tätä maata, ko se mulle näin teki. Olen aatellu alkaa "kettutyäreksi" tai muuttaa maata. Minun, suht kunniallisen kansalaisen, luotto tämän maan päättäjhiin on kokenut toela kovan kolhauksen. Molen eläny suht kuuliaisesti ja hoitanu kaikki mulle valtiovallan taholta sälytetyt velvotheet, jopa maksanu veroni. Ja nyt mulle tehhään näin. Mutta sole poka mikhään, elämä jatkuu...

Son huolestunnu kuntalainen perustannu Äkkihoppu-adressin.



Sakke ja ambulanssipiili

Jaa-a, mitäkhään se tuopi tulevaisuus tulleshaan Hopule? (kirj. loppuvuuesta 2007)

No maailma muuttu ja kaikenkarvaset vouhakheet ja nk. asiantuntijat riorisoivat ja muka kehittävät tätäki allaa. Riorisointihan tarkottaa sitä, ettei köyhälä ole ennä vara hoiattaa itteä ja se ei uskala tilata ambulanssipiiliä, ko sieltä kohta pörhältää tokka ihmisiä, niin maalta ko ilmastaki. Hällyytyskeskus ko viethiin valtiolle, niin soo menny ihan hulluksi. Ko hällyytyskeskus hälyttää a- tai b-keikale, niin soon poikkeuksetta, että met kuljetamma sen ceenä tai deenä. Joku sielä mättää ja se maksaa. Se on varhmaan tätä ammattitaion puutetta tai ei ole resursseja, soon leviny kässiin. Kyllä pitäs hällyytyskellojen soia jossaki ministeriössä. Se se saattaa olla tämä järjetön etupainotheisuus mahotonta yhteiskunnan varojen tuhlausta. Soon joka pikku rissauksen vispilä elikkä noin niinku helikoperiki taihvaala ja sielä joku napoleon-kompleksinen etelän pelle alkaa tenttaahmaan ja häiriköihmään, aivan ko molisimma sille tilivelvollisia. Meän yhteistyö on meistä käsin lähtevää ja meän ei piä vastailla näitten tyhmiin kysymyksiin. Kyllähän sitä tarvithaan, mutta ei tuhatta kertaa vuessa, niinko eräs soankyläläinen rättikauppias antaa ymmärtää. Muutenki olen sitä mieltä, että joku tolkku ja maalaisjärki pitäs saaha näihin homhiin. Hoitopuolen silmäätekevät istuvat rojekteissa, jokku jopa yli kymmenesäki yhtä aikaa. Kyllä soon maailma mallilhaan.

Ihmisen anatomia ja vysiölogia ei ole muuttunu. Tietekki hoitometodit on kehittynheet. Nyt jo kohta liotethan aivotulpakki kotosalla. Hoitoja on paljon yksinkertastettu ja siiretty terhveyskeskusten hoiettaviksi. Kotisairaalat lissääntyvät ja turvapuhelinasiakhaita on enenevässä määrin. Seurantalaitheet kehittyvät, vaikka se Tellappi-rojektin Mobimed-laite onki täyspaska. Siinäki poltethiin yhteisiä rahoja ties kuinka paljon. Tärkeintä hoitoa on kuitenki henkinen hoito, joka kattaa meiläki hoitotapahtumasta sen 90%. Näitä televisiosarjojen sankaripelastajia tarvithaan suhteellisen harvoin. Net vain saavat meetiassa kohtuuttomasti julkisuutta. Tavalinen arkinen raa'anta ei ole meetiaseksikästä. Kansala on nykyhään niin tylsää, että mikhään tavalinen ei ole mithään. Mutta näilä on mentävä ja kuulosteltava, että mitä meän eusnaiset ja -miehet keksivät.

Varhmaan kaikenlaista hallinto-uuistusta on tulossa ja maksajat saattavat vaihtua ja valta siirtyy kasvottomille. Soon varhmaan tämä, tuottaja-tillaaja vai mikä soon, päivän sana, jonka äähreen met aamula kokkoonuma jeesustelheen ja kumaramma sitä niin kauon ko tullee taas joku uusi jeesus. Valta siirty tai on jo osittain siirtynykki kunnista seutukunthiin ja seutukunnista maakunthiin ja sitä rattaa. Maksajalla elikka nuin niinko veronmaksajalla ole mithään sanomista. Kaikki vain tehhään meän parhaaksi, sanovat. Kohta molema osa Lontoota tai Kiinaa ja niinhän molemaki. Mikä meitä vielä oottakhaan? Noh, en halua olla pessimisti, mutta ylheensä kaikki suuri ei ole kaunista ja historiaa ko kattoo, non unionit hajohneet, mutta ompahan joku saanu päteä ja saanu nimen historian kirhjoin.

Hyästi toiminu "vuoristosairaala" jatkaa mitä toennäkösemmin taas ensi sesonkinna Iso-Ylläksellä. Ylläksen matkailun kehittyminen tuopi Äkkihopule paljon uusia haasteita, joihin pyrithään vastaahmaan parhaan mukhaan. Viimi sesonki oli vilkas, Törmäpolila kävi n.650 asiakasta. Soon tullu uus hotelliki Ylläsjärven puolele ja Ylläsjärven ja Äkäslompolon välinen maisematie on avattu. Tie lyhentää kylitten välistä matkaa huomattavasti ja tämä taas luopi uusia yhteistyömaholisuuksia pelastuspalvelun kehittämisessä ja tietekki koko Ylläksen aluheen matkailijoitten palvelemisessa. Iso-Ylläksen puolele investioihaan mahottomasti; uusi kontoolihissi on avattu marraskuussa 2007 ja sen yläasemalle rakenethaan 400 m2 käsittävä kokkkoustila ja siihen kuuluu kahvila, päärakenus valmistuu sesonkhiin 2008. Päärakenukseen tullee 1500 henkeä vetävä ravintola, jossa voipi järjestää isompiaki konsertteja.


Äkkihopun följyssä vuonna 2001

Sakke

Niin soon oltu Äkkihoppuja jo kohta kaheksantoista vuotta. On siristelty tuulessa ja tuiskussa, on ollu tyyntä ja lauhaa. On porhalettu yölä ja päivälä. Välhiin on kolahtannukki, meinaan, että kisura tai hirvi on ollu puskurissa kiini, mutta aina molema selvinheet. Jos molema olheet öksyksissä, niin molema menheet suohraan kohteesseen ja vieläpä tulheet asemmallekki. Ovvain, Helssinkistäki on osattu kotia, ko on ajettu vain suohraan. Molima juhlatuulelaki tuossa muuan syksy, piimä oikhein syömä- ja juomafestit Ylläkselä. Met saima olla ihan ittekki kohteessa. Laitoima paikat kunthoon ja aloima juhlimhaan. Soli koko päivän ruljanssi, yötä myöten. Molima ensin retkelä "Äkkihoppu-lammela", huis hiiessä. Uithiin jääriitossa, paistethiin makkarraa, juothiin lämmintä mehua, nokipannukahvit keitethiin. Piethiin kastajaiset. Soli itte Lapin Velho meilä följyssä, Uuttu-Kalle. Se soon soma mies. Nolit poat, meän omat poat, laittanheet oikhein kunnon sörviisit mettän keskele.

Meitä oli melkonen tokka miehiä ja naisia, oliskhaan ollu linjanbyssin verran. Ihan Pohjanmaalta asti. Tietekki meän omat yhteistyökumppanukset lasaretista. Sitten nolit naapurikommuuneista. Ko molima päivän talerahneet mettässä, tuli hyä hiki, joka piti pessä pois. Met saunoima ja uima ja taas saunoima ja uima. Oli meilä vesijumppaaki, oikhein vysiöterapeutin johola, tansasimma letkajenkkaa althaassa. Oli sielä vysiatriki Lillehammerin yliopistosta i Norge, soli Hammar, nimelthään. Sitä kynekolooki Pers-Aarnea ei näkyny, soli vissiin nukkunu sinne. Joo-o, jovain. No, ko molima saahneet kylliksi liotella itteämmä, niin lähimä suohraan, tulehvaan Pihvikeisarhiin, pitähmään pääfestit. Sielähän olit poat jo seisomassa paaritten kans ja nolit lastanheet net täythöön juhlajuomaa.Siitä sitten itte kuki otti kahelekki jalale. Niin ja saima met lahjojaki, niin kilttiä molima olheet. Saima noitarummun, kirjallisuutta pohjanmaalta. Omintakheiset motit saima, oikhein nimen kans ja kengän täynä kukkia. Saima met oikhein kuan ambulanssistaki. Pullon pikahreihneen ja "pakkasmittarin" sauhnaan. Kyllä molima otettuja, joo-o.

Ja kuulkaapa vielä, sitten met aloima syöhmään. Met söimä viehraittan kans puolile öin. Oli meilä ohjelmaaki; pänti soitti ja viehraat kävit essiintymässä, tansathiin. Ittekukanenki innostu. Soli hyä sekö Mänttärin Kimi, Kilpi-Pekka ja meän Mauri olit ilman paitaa yhessä ohjelmassa. Sitte oli, kuulkaa, Mälkättäjä-Oula Umpitunnelin puolela, ihan meitä varten tullu, on se vain hauska mies seki. Niin ja olimahan met televiisiossaki, ihan Ylläksen huipula. Meät tilathiin sinne, ko joku oli tullu Lapin pörröksi. Motima sen kiini ja veimä alas semmosta kyytiä, että kylläpä friskkantu. Se tuli, niin se ohjelma, suohraan olohuohneissiin silloin lauantaiaamuna. Soli joku hyä ohjelma, niin soli se Lauantaivekkari. Soli Uuttu-Kallaki sielä ja sano, että ilma on ilmasta. Niin ja oli sielä joku pappatunturiäijäki, joka oli telonu koparansa, lastotimma sen ja otima mukhaan juhliin. Niin se siinä aika kulu ja ittekukanenki lähti minne lähti ja meni kans. Aamula syöthiin vielä eyhäitä ja purethiin lavastheet ja lähethiin kotia. Että semmoset juhlat nolit.

Nyt met menemä kessää 2001 ja lomat painavat pääle. Tässä vois hunteerata vähän sitä sun tätä. Maassamme on kaikki näennäisesti hyvin, ei ole sottaa, eikä suuremin nälkääkhän, eikä vilua. Molema EU:ssa. Ristinä meilä on välhiin suu-ja sorkkatauit ja possuruttoki. Nyt on ollu joku Nato- vai mikäliehneen-virus. Niin soli noro elikkä nuin niinko norona. Meän alala on kehitys kulkenu hurjaa vauhtia etheenkäsin, en tiä, onko elämä sen myötä tullu paremaksi? Nykytekniikka ainaki tekkee nämä syrjäseu'utki tasa-arvosemmiksi hoion saatavuuen suhteen, vaikka matkat ei ole lyhentynheet, niin saahan kuitenki korkeampitasonen hoito jo väärtin tykö. Kunnissa painiskelhaan eehleenki vinanssin puutheen kans, on kai jo painittu vuosikymmeniä, eikä loppua näy. Meän alala kehitysnäkymät ovat toistaseksi vielä positiiviset, vaikka kuntatallouen kurjistuminen alkaa jo näkyä. Tämän päivän trenti näkkyy olevan se, että ko tehet halvala, niin tervetuloa. Laaula ei ole niin väliä. Epäterve kilpailuttaminen ei ole kenenkhään etu näissä hommissa. Tämän päivän jumala on raha. Ettiikalla ja morraalilla ei ole niin väliä. Surku! Näissä hommissa on aina puun ja kuoren välissä.

Meän alala soon ihme homma, jos kehität yritystä ja hommaat viimisenpääle hoitovälihneitä sun muita, niin uskois, että sitä arvostettas muutenki, ko puhheissa. Mutta ei! Hintaa pitäis vain laskea. Palvelu ei sais maksaa mithään. Jos mie myyn hyviä kenkiä, niin niitä mennee entistä paremin kaupaksi ja met pärjäämä paremin, mutta meän alala soon päinvastoin. Mitä enämpi investoit ja kehität yritystä, sen vähempi palvelu saapi maksaa. Skitso tilanne! Met toivoma, että kaikila olis kaikkea tarpheellista. Kansalaisila olis pitkää mieltä kanssasisariamme ja -veljiämme kohtaan. Kohtelisimma pääsääntösesti lähimäisiämme niin ko tahoma itteämmä koheltavan.

Tamnet
Äkkihoppu Oy, Kolari